Takaisin blogin etusivulle >>

Julkaisemme sarjan yhteistyökumppanimme tekstejä Vieraskynä-osiossa. Kirjoittajana Suvi Ranta MiBoholta.



'Made in China'

Minkälaisen reaktion ’Made in China’ herättää meissä suomalaisissa?

Kiina oli ensimmäisiä maita, joihin tuotanto alkoi siirtyä talouden globalisoituessa ja teksti ’Made in China’ tuo herkästi mielleyhtymiä työpaikkojen ja tuotannon siirtymiseen pois kotimaasta. Monelle tuotteen alkuperämaalla on merkitystä, mutta kuinka moni toimii sen mukaan?

Sitran tuoreen kyselytutkimuksen mukaan ympäristötietous on siirtynyt hitaanlaisesti tekoihin. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi ympäristösertifioitujen ja reilun kaupan tuotteiden suosiminen ei ole tällä hetkellä riittävää. Asenteet kyllä puhuvat kestävien valintojen puolesta, mutta teot eivät niinkään. Ostetaan esimerkiksi Kiinassa tuotettu kympin t-paita sen 70 e maksavan suomituotteen tai Kiinassa tuotetun reilun kaupan 35 e paidan sijaan. Selvää on, että kuluttajat ovat tottuneet halvempiin hintoihin ja niistä luopuminen on hankalaa. Lisäksi trendi on yhä lisääntymässä pikamuodin suuntaan, mikä asettaa paineita tuotantomaiden tehtaiden työntekijöille.

Tehtaat halvemmissa maissa ovat nyt peruuttamattomasti olemassa ja vaateteollisuus on jo osa näiden maiden taloutta. Tehtaissa on lukemattomia työntekijöitä, jotka tarvitsevat työpaikkansa elääkseen. Uusi tuotanto auttaa tuotantomaan elintasoa nousemaan, mutta ei ongelmitta. Me, jotka ostamme näitä halvempia tuotteita, olemme velvollisia vaatimaan sellaisia työolosuhteita näiden tuotantolaitosten työntekijöille, joissa itse olisimme valmiita työskentelemään. Vastuu ihmisoikeuksien toteutumisesta tulisi olla ennen kaikkea tuotteita tilaavilla yrityksillä. Yritysten tavoitteena on vastata asiakkaiden tarpeisiin ja vaatimuksiin, joten kuluttajillakin on osavastuu työntekijöiden oikeuksien toteutumisesta.



 madeinchine1


Vaatteen tilaava yritys voi vaikuttaa tuotantomaassa esimerkiksi työntekijöiden palkkaukseen, minimipalkka tuotantomaissa tarkoittaa nimittäin usein elämistä köyhyydessä. Puhtaat vaatteet -kampanja on arvioinut minimipalkan riittämistä elämisen kattaviin kuluihin eri tuotantomaissa. Kiinassa ja Turkissa näyttäisi työntekijällä olevan paras tilanne tämän asian suhteen, sillä palkka kattaa puolet elämisen kuluista. Halvemman työvoiman maassa Bangladeshissa tilanne on vielä hurjempi – minimipalkka kattaa vain viidesosan elämisen kuluista.

vertailu

Lähde: Kuningaskuluttaja (26.02.2015)


Haluan tässä kirjoituksessa tarkastella Kiinaa tuottajamaana kahdesta syystä. Ensinnäkin verkkokaupassani myytävät tuotteet on pääasiassa valmistettu Kiinassa (toim. huom: ekohelsinki.fi verkkokaupan tuotteista osa on valmistettu Kiinassa). Toisekseen siksi, että Kiina symbolisoi maailmantalouden uutta työnjakoa, jossa kuljetaan halvemman työvoiman ja alhaisten verojen perässä.

Kiina on vaateteollisuuden suurin tuottajamaa. Elintason noustessa työvoiman hinta on noussut, millä on ollut suuri vaikutus Kiinan vaateteollisuuteen. Palkkojen noustua tuotantoa on siirtynyt paljon halvempiin maihin, kuten Bangladeshiin, joka on kokonaiskustannuksiltaan kymmenen kertaa Kiinaa halvempi maaKiinan vaateteollisuuden vienti on kuitenkin edelleen kasvanut ja sillä on hyvin merkityksellinen rooli Kiinan taloudessa. Kiina on myös Fair Wear -säätiön suurin tuottajamaa ja siellä on 726 aktiivista tehdasta 56:lle FWF:n jäsenyritykselle (taulukko alla). Kiinassa tuotetaan noin 60-70% kaikista FWF jäsenten tuotteista. Vuonna 2015 tehtiin noin 80 auditointia Kiinan tehtaisiin FWF:n toimesta. Auditoijat näkevät Fair Wear -säätiön mukaan paljon vaivaa sen eteen, että saisivat tehtaan johtajat vakuutettua olemaan avoimia ja näyttämään todelliset työolosuhteet.

china

tilasto2

Lähde: Fair Wear Foundation


Kiinassa on yleistä tehdä ylitöitä työvoiman puutteen ja nopeiden toimitusvaatimusten vuoksi. Virallinen viikkotyöaika ylitetään usein tuosta vain ja toisinaan ylitöistä jää korvauskin saamatta. Tämä on erityisesti Kiinassa, Intiassa ja Bangladeshissa ilmenevä ongelma. Lapsityövoiman käytöstä Kiinassa ei ole prosenttimääräistä arviota, mutta sen käytöstä on jäänyt kiinni ainakin suurien monikansallisten yritysten alihankkijoita.

Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen mukaan työpaikkojen työolosuhteita voi parhaiten valvoa työpaikalla toimiva itsenäinen ammattiliitto. Kiinassa on yksi ainoa sallittu työntekijäjärjestö, joten käytännössä järjestäytyminen ei ole mahdollista. Korruptio on Kiinassa yleistä, mutta sitä vastaan tehdyt toimenpiteet ovat vähentäneet korruptiota. Henkilökunnan kouluttamisella on merkityksellinen rooli korruption kitkemisessä. Työpaikkakoulutuksia työoikeuksista ja kantelumahdollisuuksista järjestettiin Fair Wear säätiön toimesta sen jäsenten alihankintatehtaissa noin 31 kertaa johdolle ja työntekijöille vuonna 2015. Vuodesta 2012 lähtien Kiinan FWF jäsenten alihankkijatehtaista on tehty 52 kantelua Fair Wear säätiölle. Kanteluita tarvitaan, jotta ongelmiin osataan puuttua.

Ympäristönäkökulmasta tuotannon siirtyminen Kiinaan ei ole ollut mitenkään edullista. Ilma, vesi ja maaperä ovat vakavasti saastuneet ja elintason noustua myös kuluttaminen on kasvanut. Kiina on kuitenkin osoittanut haluavansa vaikuttaa päästöjen vähentämiseen esimerkiksi ympäristönsuojelulailla. Yhteiskuntavastuusta on tulossa myös kilpailuetu yrityksille ja esimerkiksi ympäristönsuojelulain rikkomuksesta kärähtäminen tuottaa enemmän häpeää kuin aikaisemmin. Keskittymällä yhteiskuntavastuuseen yritys saa paljon etuja; työntekijät ja asiakkaat ovat sitoutuneempia, sekä rahoitukselle ja investoinneille on suotuisammat olosuhteet.


Ajatuksia tästä

No, ensinnäkin kehitysmaiden boikotointi tuo entistä huonommat olosuhteet tuotantomaihin. Työn jatkuminen on yleensä ilman boikottiakin epävarmaa. Epävarmuus johtaa siihen, ettei uskalleta vaatia parempia työolosuhteita. Kehitysmaiden olosuhteita voidaan parhaiten parantaa keskittymällä pitkäaikaisen yhteistyön rakentamiseen ja ylläpitämiseen eri toimijoiden kesken, sekä vaatimalla muutosta. Valonpilkahduksia on jo näkyvissä.

Toiseksi, on parempi ostaa yksi kestävä, vastuullinen ja hintavampi tuote kolmen halvemman todennäköisemmin epäeettisen sijaan. Jos tahtoo tukea Suomalaista työtä, niin silloin myös äänestää lompakollaan ostamalla niitä Suomessa valmistettuja tuotteita.

Eihän unohdeta vaatia oikeuksia myös niille, joita emme tule koskaan tapaamaan, sillä parempi elintaso tuo välillisesti tullessaan myös yhteiskuntavastuuta. Yhteiskuntavastuuta tarvitaan roimasti nykyistä enemmän, jotta esimerkiksi kaikkia meitä koskettava ilmastonmuutos saadaan hidastettua tasolle, jolla vahingot eivät enää ole ylitsepääsemättömiä.

Lopuksi vielä haluaisin mainita, että valitsin tekstiini kauniita kuvia Kiinasta muistuttamaan, että Kiina on muutakin kuin halpaa työvoimaa.

Jokaisessa kulttuurissa on kauniita ja arvokkaita tapoja, sekä oma korvaamaton ympäristönsä.

china

 

Lisäys: Kuinka voit vaikuttaa vaateteollisuuteen?


1. Allekirjoittamalla vetoomuksia
2. Osallistumalla vaatevallankumoukseen
3. Äänestämällä lompakollasi - osta läpinäkyviltä, eettiseen toimintaan pyrkiviltä brändeiltä
4. Lahjoita esim. SASKille tai Eetti Ry:lle
5. KESKUSTELE ystävien ja tuttavien kanssa aiheesta



LÄHTEET:
Sitra
Fair Wear Foudation / maat
Fair Wear Foundation / Kiina
Fair Wear Foundation / Bangladesh
Kuningaskuluttaja
Cpianalysis
Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus
Ulkoasiainministeriö
Vihreä Lanka
Artikkelikuva: Agnus Fraser

Kirjoittaja: Suvi Ranta



Takaisin blogin etusivulle >>